Kesälomamuistoja

Maanantai

Suunnittelin pakastimen sulatusta. Siellä on vielä viimekesäisiä puolukoita. Mitä minä niillä teen? Teen vispipuuroa. Hain kaupasta mannasuurimoita ja aloitin keittämisen ja hauduttamisen ja loputtoman vispaamisen. Käsin vispaaminen on pirun raskasta puuhaa. Miten naisilla oli ennen vanhaan aikaa ja käsivarsia olla lieden ääressä tekemässä suurenmoisia tekojaan?

Välillä katsoin tallenteelta Wilderin upean Sunset Boulevardin ja söin samalla kolmelta Muumimamma-piparilta pään ja tunsin perverssiä tyydytystä. Sitten katsoin keskustelua televisiosta.

Illalla kuuntelin vähän paikallisradiota. Freude, schöner Götterfunken/Tochter aus Elysium!


Tiistai

Annoin parran kasvaa valtoimenaan jo toista päivää. Iltapäivän viivotinmittauksessa sitä olikin jo puolisentoista milliä. Katselin tallenteelta Marx-veljesten elokuvat Big Store ja Duck Soup. Nämä olivat kyllä edellä aikaansa. "Jos annatte lahjuksia, pidätän teidät. Ellette anna minulle myös..."

Waltarin Sinuhe, egyptiläisen lukeminen on ollut viisivuotissuunnitelmassani jo toistakymmentä vuotta. Vielä ei taida olla sen aika. Apila saapui mökiltä ja toi jumalaisia omenaleivoksia.


Keskiviikko

Apilan päivä, leivoin Schwarzwaldin suklaa-kirsikkakakun. Coctailkirsikat osoittautuivat omaisuuden hintaisiksi ja vatkattuani viisi desilitraa kuohukermaa vaahdoksi lisäsin ohjeen mukaisen liivatelehtiliemen sen joukkoon vatkaten taas. Sain aikaan rasvaista voita ja koko homma piti aloittaa alusta kaupan kautta. Reseptin tekijän sietäisi mennä tutkituttamaan päänsä.

Katselin iltapäivällä rauhoittuakseni Verhoevenin Basic Instinctin ja mietin videolakia. Illalla syötiin kakkua ja sisko soitti tulevansa huomenna kylään.


Torstai

Aamulla alkoi taas leipominen. Eri kaupoista vuosien varrella pihistämistäni resepteistä otin kokeiluun tällä kertaa Toscakakun. Ensimmäinen yllätys löytyi munarasiasta. Ottaessani munaa jäi sen toinen pää kiinni rasian pohjaan ja sisältö valui kennoon. Toisellekin munalle kävi samoin ja minusta alkoi tuntua samalta kuin pienenä toriarpoja ostaessani. Muita ei sentään oltu liimattu pohjaan kiinni ja pääsin näin varsinaiseen leipomispuuhaan. Kädet tosin inhottavan limaisina.

Juuri kun oli kiehauttamassa kattilassa voita, mantelilastuja, sokeria, kuohukermaa ja vehnäjauhoja, soi puhelin. Näköjään kuorrutusmössön teko ja levitys onnistuu yhdelläkin kädellä.

Sisko saapui illalla sulhasensa kuusikymmenluvun Harley-Davidsonin selässä. Kumpainenkin oli pukeutunut mustiin ja lähitienoon kaikki pikkupojat pakenivatkin haulikonkantaman päähän. Vieraiden lähtiessä lopulta kotiinsa alkoi sataa kaatamalla. Bon Voyage!

Iltalukemiseksi valitsin Sillanpäätä. Onhan miehestä otettava selvää, koska kukaan ei häntä kumminkaan lue?


Perjantai

Aamupäivällä lähdimme Apilan kanssa Porvooseen Suvisoittoon. Siellä kuuntelimme näiden kuuskytlukuisen nuorisoketjulaisten soitantaa. Itse en ole kylläkään järin hullaantunut kamarimusiikkiin eikä nukahtaminen nytkään ollut kaukana.

Käynti Brunbergilla ja pilailukaupassa virkisti sentään.


Lauantai

Pakastimessa oli edelleen puolukoita, joten tein vielä isomman annoksen vispipuuroa. Kukaan muu ei ollut kauhean innostunut. Samalla katselin aamupäivällä Leonen elokuvan Kourallinen dollareita, joka oli jonkinlainen alkupiste sittemmin tolkuttomuuksiin paisuneelle italowestern-tulvalle.


Sunnuntai

Söin vispipuuroa, imuroin auton ja kuuntelin nuoruuden Sparksia kovalla voimalla. Tämmöiseksi on elämä mennyt. Lomalla.