Viikon klassikkoleffapähkinä

Marlon Brando menee nudistirannalle uittamaan veistämiään kaarnalaivoja. Mikä elokuva?

Alaston satama

Harrison Ford piipahtaa parturissa seuraavaa elokuvarooliaan varten. Mikä elokuva?

Takaa-ajettu


 Aki Kaurismäki tarkastelee suomalaista pakolaispolitiikkaa. Mikä elokuva?

Varjoja paratiisissa


Humphrey Bogart rauhoittelee petolintuja. Mikä elokuva?

Maltan haukat


Carol Reed kuvaa homoparin onnen särkymistä. Mikä elokuva?


Kolmas mies


Samuel Fullerin järkyttävä kuvaus skandaalista pukutehtaalla. Mikä elokuva?

Taskuvaras


Alfred Hitchcock tekee elokuvan Tarja Halosesta presidenttikauden jälkeen. Mikä elokuva?

Nainen katoaa


 George Lucas valmistaa elokuvan Hollywoodin kulissien takaa. Mikä elokuva?

Tähtien sota


Robert Zemeckis tekee poleemisen elokuvan kevään 2011 ympäristöministerin valinnasta. Mikä elokuva?

Vihreän timantin metsästys


Bernando Bertoluccin dokumentti otsonikerroksen vaikutuksista. Mikä elokuva?

Suojaava taivas


Erkki Karun viiltävä perhe-elämän kuvaus 20-luvulta. Mikä elokuva?

Kun isällä on hammassärky


Neil Jordan tekee elokuvan suomalaisesta verouudistuksesta. Mikä elokuva?

The Crying Game


Charles Chaplinin filmi lähes sairaalloisesta rakakudenkaipuusta. Mikä filmi?

Kultakuume


Jacques Tatin herkullinen analyysi perussuomalaisesta painajaisesta. Mikä elokuva?

Enoni on toista maata



Martin Scorsesen kokoomaelokuva Paavo Lipposen hallituskaudesta. Mikä elokuva?


Koomikkojen kuningas

Lyhyt historia elokuvasta

Krysztof Koeslowski pasteeraili taas Helsingin kaduilla. Hän tunsi olonsa kovin kotoisaksi katsellessaan ihmisten yrmeitä kasvoja ja pitkiä pomppia. Vastaan asteli äkkiä Alfred Hitchcock.
- Sinä se täällä, kuljeskelet, sanoi Hitch jotakin sanoakseen.
- Jo vain, vastasi Kieslowski kuitenkin mielissään siitä, että mestari hänet tunnisti.
- Meinaatko tehdä elokuvaa?
- Ei, minä jo lopetin niiden teon. Keskityn ennemmin tupakinpolttoon ja halonhakkuuseen.
- Niin niin. Sehän käy laatuun. Minäkin olen jo lopettanut aktiiviurani, mutta aioin sentään kerran täällä Hellsjingissä kuvata yhden pätkän.
- Moskovaa vai Leningradia ajattelit tästä tehdä?
- Se jäi auki, mutta Lindmanin Åke sanoi Suurkirkon tienoon toimivan hyvin, jos kioskit viedään kuvasta pois.
Miekkosten siinä rupatellessa kotoisasti astui paikalle siamilaiset Lumière-veljekset.
- Mitäpä äijät? he kysyivät oitis kuin yhdestä suusta.
- Kuvakulmia katsellaan, lohkaisi Kieslowski pilke silmäkulmassa.
- Mekin täällä käytiin jo 1896 ensimmäisen kerran. Matkalla Pietariin, sanoivat veljekset.
Yläpuolella olevasta pilvestä kuului pamaus ja sieltä singahti maahan oikein aika pitkä valovasama.
- Täälläkö te taas olette! tiuskaisi Thomas Alva Edison.
- Tuo se aina seuraa meitä joka paikkaan, huokaisivat Lumière-veljekset. - Se on kiusannut meitä inttämisellään jo vuosisadan.
- Saakelit varastivat minulta kunnian elokuvan isänä! Siinä varsinaiset vakavasti otettavan tieteen Marx-veljekset.
- Tuota se on viitsinyt...
Viereen pysähtyi raitiovaunu ja ulos astui John Ford.
- Joko tämä on se, hän kyseli kuljettajalta ja kohotti silmälappuaan paremmin nähdäkseen.
- Johan minä sanoin, ettei tämä linja mene Westend'iin, puuskahti kuljettaja.
John Ford hypähti kohtuullisen ketterästi kadulle itsekseen leveällä murteella jupisten.
- Mikäs paikka tämä sitten on? hän kysyi vieläkin tuohtuneena.
- Hellsjinki, vastasivat kadulla seisovat miehet hänelle.
- Ou hell, toisteli Ford. - Meitähän on tässä aika remmi; eikö laiteta paikka säpäleiksi.
Hitchcock kyyristyi heti ohjaamaan. Hän otti sikarin suustaan ja alkoi rajata sormillaan kuvakulmaa. - Voitaisiin mennä tuonne tavarataloon ja käyttää liukuportaita jännitysefektin luomiseen.
- Niin. Noista ovista mahtuisi ajamaan valjakko sisään, innostui Fordkin aiheeseen.
Miehet lähtivät liikkeelle kohti tavarataloa. Viemäriluukusta heihin törmäsi iso, partainen mies.
- Orson, perhana, ilostui Edison. - W niinkuin Welles. Lähde mukaan riehumaan.
Welles oli heti valmiina. Miekkoset hyökkäsivät parfyymiosastolle nuuhkimaan. He äkkäsivät Sergei Eisensteinin yhdessä Buster Keatonin kanssa. Parivaljakko heitti palloilla nurin hajuvesipulloja.
- Pojaat, pojaat! jyrisi Welles. - Jättäkää toki meillekin...
- Kyllähän me, mutta Francois Truffaut käski tehdä 400 kepposta.
Ovesta tunki yhä uusia miehiä sisään: Fritz Lang, D.W. Griffith, Luchino Visconti, Jean Renoir, Joseph Losey, Federico Fellini, Luis Buñuel, Anthony Mann, Ernst Lubitsch, John Huston, Howard Hawks, George Cukor... Joka puolelta säntäili uusia ohjaajia. Hetken Helsinki oli elokuvamaailman hullujen päivien Mekka.
- Sääli, että olen lopettanut. Siitä olisi saanut kelpo leffan, mietti yksikseen jäänyt Krysztof Kieslowski.

Break Your Leg

Jälleen viimeaikoina on tiedepiirejä, ja miksei meitä muitakin, hätkähdyttänyt uutinen toisten tekemien teosten ryöstöviljelystä omaa opinnäytettä pusatessa. On nimittäin käynyt ilmi, että eräät tutkijat ovat napsineet aiheita, ideoita ja jopa kokonaisia tekstipätkiä 'lähdeteosta' mainitsematta ja tarjonneet sitä sitten omana opinnäytteenään. No, sellaisiahan ne toki ovatkin tietyltä kannalta tarkasteltuna.
Skandaali laajeni juuri ennen lomia, kun Helsingin Yliopiston arkistokirjaston kausityöllistetty apulaishyllynhoitaja sattui löytämään kovin tutunoloisia nimikkeitä perimmäisestä, vankan pölyn peittämästä hyllystä. Tässä muutama:

Tuntematon sotilas
Jännittävä psykologinen kertomus sotilaasta, jolla oli huono muisti. Usein kotiin palatessaan hän joutui kysymään vaimoltaan: "Kuka sinä olet?" Hyvä puoli asiassa oli, että tämä asia ei tietenkään voinut sotilastamme vaivata.

Kotiopettajattaren romaani
Mielikuvitusta ja hyväntuulista huumoria pullollaan oleva fiktioromaani historianopettajasta, jonka mies liehuu vuosia maailmalla, joka valitaan kuudeksi vuodeksi pienen valtion presidentiksi ja joka lähtee sitten taas maailmalle liehumaan. Vaimo jää kotiin.

Vanhus ja meri
Päiväkirjamuotoon kirjoitettu muistelmateos presidentti Kekkosen viimeisestä kalastusreissusta Islantiin. - Ja sitten me ryypättiin, sanoi saapas -sanonta on peräisin tästä kirjasta.

Torstai on toivoa täynnä
Ns. avainromaani, jossa kuvataan Robinson Crusoe -romaanista tutun alkuasukkaan isän vaiheita.

Annan nuoruusvuodet
Nurinkuriseen muotoon puettu Dorian Grayn muotokuva miehestä, joka halusi ikuisesti olla vanha. Niinpä hän teki sopimuksen ja luopui nuoruudesta ja hulluudesta.

Pikku naisia
Kaikkien transvestiittien pukeutumis- ja meikkausopas. Myös eleet, ilmeet ja lantionliikeradat käydään kursorisesti läpi.

Sadan vuoden yksinäisyys
Novellin muotoon puettu kehitelmä miehestä, jonka vaimo päätti pitää mykkäkoulua. Ja hän piti myös!

Välskärin kertomuksia
Anni Blomqvistin vähemmän tunnettu välityö, tarina onnellisista ja hyvinvoivista saaristolaisista meren hellimällä Välskär-saarella. Todellinen hyväntuulen ilopilleri.

Seitsemän veljestä
Järkyttävä romaani seitsemästä veljeksestä, jotka ammuskellen ja remuten viettävät nuoruutensa pitkin Hämettä. Lopuksi miehet sattumalta tapaavat toisensa erään keskiolutkuppilan terassilla ja he esittäytyvät toisilleen. Kahdella heistä osoittautuu olevan yhteinen tuttava.

Hurskas kurjuus
Lähes uskonnollisia allegorioita tavoitteleva kertomussarja kuvitteellisen laman jalostavasta vaikutuksesta.

Yön mittaan

Vielä kolme tenttiä, kaksikymmentäseitsemän kirjaa ja loputon määrä teekuppeja. Valo ikkunassa, hämäryys silmissä.

Miten monta vuotta tässä saa istua tavaroiden lentäessä pöydälle ja pöydältä pois, hyllylle ja hyllyltä pois, sängylle ja sängyltä pois. Hän eli hidastettua elämää.

Olen nähnyt Helga-neidin kielikylvyssä

Tummien pukujen käyttö virallisissa tilaisuuksissa oli kovin kirjavaa.

Kommodori astui avioliiton satamaan.

Naiset ovat lapsenhoidossa rinnan mitan edellä miehiä.

Katkaisuhoidon avulla saatiin laitospaikkajonot lyhenemään.

Kauppakuolema herätti henkiin vanhanajan talkootoiminnan syrjäkylillä.

Työttömyys pahinta kehonrakennusalalla.

Opettaja ehdotti saneluratkaisua luki-häiriöisten hoitoon.

Tangoissa yhä vähemmän katsottavaa.

Tunteet kuumenivat jäällä.

Maitotilat mukaan öljyntorjuntaan.

Tieto ei kulkenut - yritysjohdossa katkoksia.

Äänestyskäyttäytyminen oli viime vaaleissa holtitonta, huolestuivat kasvattajat.

Tukisukkahousuja hädänalaisille.

Siipiveikko putosi koneesta.

Pöytälaatikkokirjailija muutti tilavampaan asuntoon.

Kantoraketti metsurien avuksi.

Jälkihoito ensiarvoisen tärkeää tatuoinneista kiinnostuneille.

Ursan tilaisuudessa saatiin uutta valaistusta mustiin aukkoihin.

Tielaitos tarkistaa aurauskulmia.

Härski kauppias möi pilaantunutta voita.

Prostituoitu erotettiin ammattiliitosta. Syynä oli ilmoittelu ilmaisjakelulehdessä.

Kevytkerma ei pysynyt kupissa.

Ufotarkkailijat huolestuneita lautasantenneista.

Kesäisin hän oli riippumaton äänestäjä.

Patentteja

Ketä sinä aiot äänestää?

- Käytin molemmat ääneni jo viime vaaleissa.
- Onko joku vaali tulossa?
- Ystävät hyvät, minä olen viime aikoina useasti pysähtynyt miettimään tätä kysymystä. Onko se loanheittoa toista ehdokasta vastaan, jos äänestänkin itseäni.
- No, kuunnellaan ne sävellykset ensin.

Kulkeeko suomalaisten suksi ensi talvena?

- Kulkee, jos Kyrö valmentaa.
- Suksihan kulkee mutta se maaliintulo.
- Huolto on kokeillut tällä kertaa mehiläisvahakynttilöitä.
- Tuloksista viis kunhan olutteltta on auki.

Mitä tykkäät säistä?

- Säät on hyvät, mutta presidentti pitäisi vaihtaa.
- Ne on yhtä demokraattiset kuin muukin: jokaiselle jotakin.
- Enpä ole ehtinyt säitä katselemaan, kun olen työttömänä.
- No, niitä saisi olla enemmän.

Eikö sieltä tule enää muuta kuin visoja telkkarista?

- En tiedä, mutta anna viiden pisteen vihje.
- Se onkin ollut pitkään turhan väheksytty koivulaji.
- Kyllä kansa tietää.
- Tarkoitatko aikaa ennen vai jälkeen Tuplan tai kuitin?

Oletkos matkustellut viime aikoina?

- Olenhan minä, mutta tulin jo takaisin.
- Enpä juuri, mutta sen sijaan olen kyllä kasvattanut herkkusieniä.
- Teen aina matkani ensin mentaaliharjoituksina.
- No, ihan viime aikoina en ole matkustellut, mutta toissa vuonna teeveestä tuli mielenkiintoinen dokumentti Lähi-Idästä.

Mitähän kello on?

- Kello ei ole ollut mitään Kekkosen jälkeen.
- En osaa sanoa, minulla on vain kännykkä.
- Se on luullakseni viisi. Ja jos ei ole, niin sen ainakin pitäisi olla.
- Minusta on jotenkin ällöä olla kellon orja. Itse luovuin kellon käytöstä kolme vuorokautta, viisitoista tuntia ja kaksikymmentäseitsemän minuuttia sitten.

Mitä kuuluu?

- Kiitos hyvää. Tähän asti.
- Onpa tunnustettava että todella erittäin hyvää. Entä itsellesi, kun olet niin kurjan näköinen.
- Eipä ihmeitä. Veroprosentti kohosi, noidannuoli vaivaa selkää, autosta on jakopää sökö ja sähkölaitokselta lähettivät karhukirjeen. No, vaimo sentää jätti.
- Media sotki kaiken.

Yön mittaan

Kellon viisari nytkähtää, nytkähtää, nytkähtää. Joka hetki se tappaa yhden toiveen kerrallaan; yhden toiveen, yhden silmun, yhden elämän.

Jossain, kuoren alla, ihan hiljaa piilossa, melkein hengittämättä voi selviytyä, voi jäädä elämään. Kuollakseen myöhemmin.